Startin virtapiiri & Mittaukset

Harjoitus 1

• Mittailua

Herätejännite mitataan laittamalla ensin virrat päälle. Sitten laitetaan yleismittarin toinen mittapää startin plussaan ja toinen pää startin runkoon.

Käynnistimen virta mitattiin starttiin menevästä pluskaapelista.

Akun lepojännite oli 12,16V ja käynnistyksen aikana jännite käväisi lukemassa 9,99V

Jännite käynnistyksenn aikana.

Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää akulta lähtevän plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla toinen pää akun miinusnavalle ja toinen startin runkoon.

Plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,031V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,295V

• Virtapiiri

Kun autoa käynnistetään, startin solenoidi magnetisoituu, jolloin se liikuttaa bendix laitetta, joka mahdollistaa virran kulun sähkömoottorille, minkä johdosta käynnistinmoottorin hammasratas alkaa pyöriä. Samanaikasesti bendix laite työntää starttimoottorin hammasrattaan vauhtipyörän kehään. Hammasrattaan pyörittäessä vauhtipyörää, käynnistyy moottori. Kun käynnistetty ja virtalukko käännetään pois startilta, virrankulku solenoidille lopetetaan jolloin magnetisointi loppuu ja bendix laite palautuu lähtöasentoonsa  samalla vetäen hammasrattaan pois vauhtipyörän kehältä.

Latauksen virtapiiri & mittaukset

Harjoitus 2


Harjoitusauto Citroen C5 laturi

• Latauksen virtapiiri 

Kun sytytysvirta laitetaan päälle, virtalukolta lähtee herätevirta, joka magnetoi laturin sakaranaparoottorin. Kun auto käynnistetään ja laturia pyöritetään, akulta tuodaan virtaa staattorikäämille laturin hiilien kautta joka pyörivän sakaranaparoottorin kanssa luo vaihtovirtaa joka varastoituu laturin ulommalle käämille. Vaihtovirta muutetaan tasavirraksi laturin diodisillalla. Tämän jälkeen virta lähtee laturilta sähkölaitteille käytettäväksi.

• Mittaukset

Akulta tuleva magnetointijännite magnetisoi sakaranaparoottorin. Magnetointijännite mitataan asettamalla yleismittarin toinen mittapää laturiin menevään liittimeen, ja toinen mittapää akun miinusnavalle.
Autolle täytyy laittaa virrat päälle.

Latausvirta mitataan laittamalla virtapihdit laturilta lähtevän pluskaapelin ympärille.
Mittatuloksiemme keskiarvoksi tuli noin 10A.

Akun lepojännite mitataan akun navoista, silloin kun auto ei ole käynnissä.
Laturin toimiessa suurella teholla akun jännite on suurempi kuin laturin toimiessa pienellä teholla.
Laturi toimii suurella teholla, kun kuormitus on suuri. Akun lepojännite mitatessamme oli 12,22V, isolla kuormituksella mittatulos oli 14,03V ja pienellä kuormituksella tulokseksi muodostui 14,14V.

Laturille menevän plusmerkkisen johdon pää.

Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää laturille kulkevan plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö puolestaan mitataan laittamalla yleismittarin toinen pää miinusnavalle ja toinen pää laturin runkoon. Harjoitusautomme plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,9V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,063V

Ajovalojen suuntaus (lähivalot)

Lähivalojen oikea suuntauskuvio. 

Lähivalot suunnataan valojen suuntauslaitteella joka liikkuu pyörillä (suositeltava), kannettavassa mallissa on huonot puolensa koska niillä nähdään vain valon pystysuuntainen asento. 

Auto tasaiselle alustalle ja pyörillä liikkuva suuntauslaite asennetaan auton ajovalojen kohdalle niin että laitteessa näkyy kuvioo. Jos kuvio poikkeaa oikeasta suuntauskuviosta on säädettävä valot uudestaan, se tapahtuu usein umpion takaa löytyvästä säätöruuvista. Ennen kuin säädät valoja niin on otettava huomioon jos auton perässä on paljon tavaraa.

Suuntauslaite

Suuntauslaite sopivalla etäisyydellä umpiosta

Puolijohteet & Magnetismi

 Sähkövastus

- Johdinmateriaaleja ; Hopea, Kupari ja Alumiini

- Vastusmateriaaleja; Rauta, Konstantaani ja Hiili.

- Kun johtimen pituus kaksinkertaistuu, myös vastus kaksinkertaistuu.
- Kun johtimen poikkileikkaus puolittuu, vastus kaksinkertaistuu.

 PTC- vastus;

- Lämpötilan mukaan muuttuva vastus.
-Käytetään moottorinlämpötilatunnistimena.
-Kutsutaan kylmäjohtimeksi.

NTC- vastus

-Kun lämmittää materiaalia niin resistanssi pienenee.
-Jos johtimen vastus pienenee lämpötilan kasvaessa, sitä kutsutaan kuumajohteeksi tai
sen lämpötilakerroin on negatiivinen.

Kondensaattori

-Kondensaattori koostuu kahdesta vastakkain sijoitetusta johdinlevyistä.
-Kapasitanssi ilmoitetaan faradeina.
- Kondensaattorit voidaan jakaa kahteen ryhmään; kuivat kondensaattorit ja elektrolyyttikondensaattorit.
- Virta lakkaa kulkemasta kondensaattorin läpi kun se on täysin varautunut.

Kondensaattori

Transistori

- Transistori toimii kytkimenä, vahvistimena ja läpäisy kyvyltään muunneltavana kytkimenä.
- Transistori on kolmijalkanen.
- Kanta (Base), Emitteri ja kollektori. 
- Kanta virtaa säätämällä säädetään emitterin ja kollektorin välinen johtavuus.
- Voi käyttää releenä.

Puolijohde

-Diodi päästää virran läpi vain toiseen suuntaan.
-Diodeja käytetään virran kulkusuunnan estämiseen.

Zenerdiodi

- Zenerdiodi päästää virran kulkemaan estosuuntaan kun valmistus vaiheessa asetettu zenerjännite ylittyy.

Valodiodi, ns. LED

- Tuottaa valoa päästösuuntakäytössä (ei vastuksella).
- Käyttämättömän valodiodin liitännät ovat eripitusia.
- Pitempi liitäntä on anodi (+) ja lyhyempi katodi (-).
- Valolle herkkä diodi päästää virran kulkemaan lävitseen kun siihen osuu valoa.

Startti & Laturi

Käynnistinmoottori eli startti

Startin osia.

Käynnistinmoottori

Käynnistinmoottori pyörittää moottoria hammaspyörästä käynnistyksen yhteydessä.

Solenoidi ja Bendix. Solenoidin tehtävä on liikuttaa bendix-laitteen ratasta moottorin vauhtipyörän hammaskehälle ja siitä pois, kun starttaaminen on loppunut.

Käynnistyshammaspyörä joka pyörittää vauhtipyörää käynnistyttäessä.

Laturi

Laturi on sähkölaite jonka tehtävänä on varata auton akkua. Laturi eli latausgeneraattori koostuu seuraavista osista; staattori, roottori, laakerit ja diodiasennelma.


Toimintaperiaate; 

Starttimoottori toimii siten että laturin hihna pyörittää roottoria laturin sisässä. Roottorin sakaranavat on jaettu sillain että joka toinen on + ja joka toinen on -.
Niin roottori synnyttää pyöriessään magneettikentän. Tämän jälkeen virta indusoituu staattorin diodisiltoihin jotka muuttavat virran tasaiseksi ja siitä virta menee kohti akkua.

Diodisilta mikä jakaa virran tasaiseksi.

Sakaranaparoottori.

Diesel Tekniikka

Dieselmoottorin ja ottomoottorin merkittävimmät erot.

-Diesel toimii aina ilmaylimäärällä
-Seos suhteessa on eroja
-Dieselissä ei ole sytytystulppia vaan sytytys tapahtuu kovasta lämmöstä, mikä johtuu suuresta puristuksesta.
-polttoaineen ruikutusajoissa eroja esim.ottomootorissa bensa ruiskutetaan imutahdin aikana ja diselmoottori vasta puristustahdin lopussa.
-Dieselmoottorissa ei ole kaasuläppää.

Dieselmoottorit voidaan jakaa karkeasti esikammioruiskutusmoottoreihin ja suoraruiskutusmoottoreihin.

-Esikammiomoottorin ominaisuudet
-hyötysuhde noin 35%
-Alhaisempi huippupaine
-kevyempi rakenne
-kompaktimpi rakenne
-hiljaisempi moottori ääni
-soveltuu pääasiassa seuraaviin hyötyajoneuvoihin ja henkilöautoihin.

Suoraruiskutusmoottori ominaisuudet

-polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan
-polttoaine höyrystyy
-palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti
-hyötysuhede noin 45%
-kova moottorin ääni johtuu nopeasta palamisesta
-massiivinen rakenne

Yleisiä suoraruiskutusmenetelmiä

riviruiskutus
-jakajaruiskutuspumppu jossa mangneetti venttiili
-pumppusuutimet (yleistä volkkareissa vuosilta 2000-2007) yhteispaineruiskutus eli common-rail

Tulo:

polttoainesäiliöstä ruiskutusjärjestelmään

Paluu:

ruiskutusjärjestelmästä polttoainesäiliöön

Kierto:

komponenttien jäähdytys ja voitelu

Polttoainekierron tehtävät;

Polttonestesäiliö; varastoi polttoainetta

Polttonestesuodatin; polttoaineen puhdistus

Polttonesteen siirtopumppu; siirtää tankilta polttoaine pumpulle.

Sähköinen pysäytysventtiili; polttonesteen saannin keskeytys

Korkeapainepumppu; polttonesteen korkeapainen muodostaminen

Rail-putki; polttonesteen varaaminen korkeapaineisena

Rail-putken painetunnistin; polttonesteen paineen mittaus

Paineensätöventtiili; polttonesteen painesäätö

Ruiskutussuutin; ruiskuttaa polttonesteen sylintereihin

Polttonesteen jäähdytin; polttonesteen jäähdytys

Polttonesteen esilämmitysventtiili; lämmittää polttonesteen jotta se virtaisi paremmin suodattimen läpi

Fiesta projekti suunnitelmaa lukuvuodeksi 2013 - 2014!

KATSO LINKKI!

http://asentajakilta.wikispaces.com/