tiistai 20. toukokuuta 2014

Startin virtapiiri & Mittaukset

Harjoitus 1


  • Mittailua
Herätejännite mitataan laittamalla ensin virrat päälle. Sitten laitetaan yleismittarin toinen mittapää startin plussaan ja toinen pää startin runkoon.



Käynnistimen virta mitattiin starttiin menevästä pluskaapelista.




Akun lepojännite oli 12,16V ja käynnistyksen aikana jännite käväisi lukemassa 9,99V


Jännite käynnistyksenn aikana.



Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää akulta lähtevän plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla toinen pää akun miinusnavalle ja toinen startin runkoon.
Plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,031V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,295V


  • Virtapiiri


Kun autoa käynnistetään, startin solenoidi magnetisoituu, jolloin se liikuttaa bendix laitetta, joka mahdollistaa virran kulun sähkömoottorille, minkä johdosta käynnistinmoottorin hammasratas alkaa pyöriä. Samanaikasesti bendix laite työntää starttimoottorin hammasrattaan vauhtipyörän kehään. Hammasrattaan pyörittäessä vauhtipyörää, käynnistyy moottori. Kun käynnistetty ja virtalukko käännetään pois startilta, virrankulku solenoidille lopetetaan jolloin magnetisointi loppuu ja bendix laite palautuu lähtöasentoonsa  samalla vetäen hammasrattaan pois vauhtipyörän kehältä.

Latauksen virtapiiri & mittaukset

Harjoitus 2


Harjoitusauto Citroen C5 laturi

  • Latauksen virtapiiri 
Kun sytytysvirta laitetaan päälle, virtalukolta lähtee herätevirta, joka magnetoi laturin sakaranaparoottorin. Kun auto käynnistetään ja laturia pyöritetään, akulta tuodaan virtaa staattorikäämille laturin hiilien kautta joka pyörivän sakaranaparoottorin kanssa luo vaihtovirtaa joka varastoituu laturin ulommalle käämille. Vaihtovirta muutetaan tasavirraksi laturin diodisillalla. Tämän jälkeen virta lähtee laturilta sähkölaitteille käytettäväksi.




  • Mittaukset


Akulta tuleva magnetointijännite magnetisoi sakaranaparoottorin. Magnetointijännite mitataan asettamalla yleismittarin toinen mittapää laturiin menevään liittimeen, ja toinen mittapää akun miinusnavalle.
Autolle täytyy laittaa virrat päälle.



Latausvirta mitataan laittamalla virtapihdit laturilta lähtevän pluskaapelin ympärille.
Mittatuloksiemme keskiarvoksi tuli noin 10A.

Akun lepojännite mitataan akun navoista, silloin kun auto ei ole käynnissä.
Laturin toimiessa suurella teholla akun jännite on suurempi kuin laturin toimiessa pienellä teholla.
Laturi toimii suurella teholla, kun kuormitus on suuri. Akun lepojännite mitatessamme oli 12,22V, isolla kuormituksella mittatulos oli 14,03V ja pienellä kuormituksella tulokseksi muodostui 14,14V.

Laturille menevän plusmerkkisen johdon pää.



Plusmerkkinen jännitehäviö mitataan laittamalla yleismittarin toinen mittapää akun plusnavalle ja toinen pää laturille kulkevan plusjohdon päähän. Miinusmerkkinen jännitehäviö puolestaan mitataan laittamalla yleismittarin toinen pää miinusnavalle ja toinen pää laturin runkoon. Harjoitusautomme plusmerkkinen jännitehäviö oli 0,9V ja miinusmerkkinen jännitehäviö 0,063V



Ajovalojen suuntaus (lähivalot)



Lähivalojen oikea suuntauskuvio. 

Lähivalot suunnataan valojen suuntauslaitteella joka liikkuu pyörillä (suositeltava), kannettavassa mallissa on huonot puolensa koska niillä nähdään vain valon pystysuuntainen asento. 

Auto tasaiselle alustalle ja pyörillä liikkuva suuntauslaite asennetaan auton ajovalojen kohdalle niin että laitteessa näkyy kuvioo. Jos kuvio poikkeaa oikeasta suuntauskuviosta on säädettävä valot uudestaan, se tapahtuu usein umpion takaa löytyvästä säätöruuvista. Ennen kuin säädät valoja niin on otettava huomioon jos auton perässä on paljon tavaraa.


Suuntauslaite

Suuntauslaite sopivalla etäisyydellä umpiosta