Auton päältäpesu, sisäpuhdistus ja vahaus

Päältäpesu:

Teimme harjoitustyön opettajamme autolle. Aloitimme auton päältä pesusta varmistamalla, että kaikki ikkunat ja ovet ovat varmasti kiinni. Kun tämä oli tehty huuhtelimme suurimmat liat ja hiekat painepesurilla. (Muista, että painepesurilla ei saa suihkuttaa liian läheltä kovalla paineella, jotta maalipinta ei vaurioidu.) Sitten sekoitimme ämpäriin vettä ja tehopesuainetta. Rupesimme pesemään sienillä auton ulkopintoja ylhäältä aloittaen, viimeisenä vanteet. Kun auto on kokonaan pesty se huuhdellaan ylhäältä alaspäin, jotta lika ei valu jo huuhdeltujen pintojen päälle. Kun auto on huuhdeltu hyvin, se kuivataan hieman kostutetuilla säämisköillä, jotta ei jää valumajälkiä. Auton voi kuivata myös silikonilastalla, mutta sen käyttöä pitää opetella, jotta pinta ei naarmuunnu väärinkäytön seurauksena. Tiivisteet ja pienet välit on myös kuivattava huolellisesti, jottei sieltä valu vettä vahauksen aikana.

Auto alussa likaisena.

 Auto pesun aikana.

Auton kuivaus säämiskällä.

Vahaus:

Vahaukseen tarvitaan vahaa ja puhtaita liinoja. Käytimme Korrek-kestovahaa. Vahauksessa edetään kohta kohdalta. Liinaan kaadetaan sopivan pieni määrä vahaa ja se pyöritellään tasaisesti auton pintaan. Varotaan kuitenkin tiivisteitä ja muita muoviosia. Riippuen vahasta sen annetaan hetken kuivahtaa ja tämän jälkeen aloitetaan kiillotus. Kiillotukseen haetaan uusia liinoja ja niillä kiillotetaan auton pinta pyörivin liikkein. Autoa kiillotetaan niin pitkään, että sen pinta kiiltää. Vahaus on paras tehdä valoisassa paikassa, mutta ei auringonvalossa, koska silloin vaha voi palaa pintaan kiinni!

Auto vahan levityksen jälkeen.

Auton kiillotus.

Auton sisäpuhdistus:

Tarvitaan imuri, ikkunanpesuainetta ja liinoja. Kumiset lattiamatot otetaan pois ja ravistellaan puhtaaksi. Autosta tyhjennetään isoimmat irtaimet pois edestä. Auto imuroidaan kokonaan, myös penkkien alta. Ikkunoihin suihkutellaan ikkunanpesuainetta ja niitä puhdistetaan puhtailla liinoilla. Peilit puhdistetaan yleensä samalla aineella kuin ikkunat. Myös kojelauta pyyhitään puhtaaksi. Tämän jälkeen matot ja muut tavarat laitetaan paikoilleen.

Likainen lattiamatto.

Lattiamatto siivouksen jälkeen.

  Ikkunoiden pesu lasinpesuvaahdolla.

Valmis auto!

Pesu- ja vahausaineista:

- Pesuaineita on monia eri koostumuksia. Vaahtoja, nesteitä, paksuja, voidemaisia…

- Joissain on erilaisia lisäominaisuuksia. Esimerkiksi lisäkiilto.

- Pesuaineita on myös eri vahvuuksilla ja erilaiseen likaan.

- Vaha tuo auton pintaan kiiltoa, mutta sillä on myös tärkeä tehtävä maalipinnan suojaamisen kannalta.

- Suosittuja autovahoja ovat esim. Auto Glym, Korrek ja Turtle Wax.

- Vahojen vaikutusajoilla on hyvin suuria eroja.

Jakopäähihnan kiinnilaitto

Aloitimme työn laittamalla ajoitusmerkit paikoilleen.

Sen jälkeen löysäsimme jakohihnan kiristinrullan jotta saimme jakohihnan paikoilleen. Haimme erikoistyökalun ja kiristimme kiristinrullan tarpeeksi tiukalle. Sen jälkeen pyöräytimme moottoria 10 kertaa ympäri ja tarkistimme, että ajoitusmerkit olivat kohdallaan. 

Valmis!

McPherson-joustintuen huolto ja rakenteen tutkiminen

Tehtävämme oli ensin purkaa joustintuki. Aluksi  etsimme oikean kokoiset leuat jouseen. Tässä kuvassa se on asetettu tiukasti jousipuristimeen, joka on hyvin kiinni ruuvipuristimessa. Sitten aloimme puristamaan jousta käsityökaluin (ei esim. pulttipyssyllä) kasaan, niin että mäntä pääsee vapautumaan ja sen voi turvallisesti irroittaa. Muista aina pitää edes turvalaseja päässä vaaratilanteiden varalta!

Tässä vaiheessa jousi on puristettu kasaan ja mäntä on saatu irti. 

Kun tarkistimme osien kunnot, huomasimme männänvarren- ja laakerien tiivisteissä reijät. Tässä tapauksessa niitä ei tarvinnut vaihtaa, koska iskunvaimentimemme oli harjoituskappale.

Tässä on puretut osat. Kuvasta löytyy yläkiinnike, jousenistukka, jousen- ja istukoiden väliset suojat ja pohjaanlyöntikumi.

Kasasimme iskunvaimentimen päinvastaisessa järjestyksessä kuin purimme sen.  Männänvarren mutteri täytyi kiinnittää pienimmällä teholla pulttipyssyllä. Tämän jälkeen mutteri piti laittaa 90 Nm momenttiin.  Joustintuenpuristinta avattiin kunnes jousi oli tukevasti kiinni männässä. 

Työmme sujui ongelmitta ja opimme, että työ on tehtävä rauhallisesti ja tarkasti, jottei jousi pääse esimerkiksi ponnahtamaan pois. 

Rengastöitä

Aluksi renkaat tyhjennettiin irroittamalla venttiilinsielun irroitustyökalulla. Irrotimme tämän jälkeen tasapainotuspainot vanteista rengaspainopihdeillä. Kun renkaat olivat tyhjät, laitoimme renkaan kiinni renkaan reunan puristimeen. Rengas irroitetaan kummaltakin puolelta, joka kohdasta irti vanteesta. Seuraavaksi laitoimme renkaan rengastyökoneen työpöytään. Irroitimme rengasraudan avulla renkaan kokonaan erilleen vanteesta. Sitten voitelimme reunat asennusrasvalla ja laitoimme renkaat varovasti rengasraudan avulla takaisin paikoilleen. Paikoilleen laittamisessa on huolehdittava, että renkaan reuna menee varmasti kohilleen, jotta se ei repeä.Sitten laitoimme renkaaseen ilmaa, jolloin se poksahti kohilleen. Lopuksi venttiilinsydän vielä paikalleen ja syljimme venttiiliin ja katsoimme, ettei se vuoda. Jos sylkeen olisi ilmestynyt kuplia niin silloin venttiili vuotaisi.

Rengaskone

Renkaan voitelu

Tasapainotus kone

Rengaspaineet

Vanne irti renkaasta

Lisäpitkien asennus

Lisäpitkät

Lisäpitkien kytkentä

 Aloitimme työn laittamalla lisävalot kiinni autoon. Tämän jälkeen laitoimme liittimiä johtoihin kiinni. Otimme releen ja yhdistimme siitä yhden johdon releen nastasta 30 suoraan akkuun ja laitoimme väliin sulakkeen. Nastasta 86 johto auton omiin kaukovalojen + johtoon. 85 nastasta laitetaan maadoitus johto auton runkoon. Ja viimeiseksi nastasta 87 laitoimme johdon lamppuihin ja lampuista vielä maadoitusjohdot runkoon.

Kun lisäpitkät oli saatu toimimaan, suuntasimme ne vielä oikein valojensuuntauslaitteella. Valojen täytyy olla suunnilleen samalla tasolla. Suuntauksen voi katsoa myös esim. ison pahvin avulla. Pahvi vaan laitetaan valojen eteen ja siitä nähdään ovatko millä korkeudella valot ovat. Meidän onneksemme valot olivat lähes samalla korkeudella jo valmiiksi.   

Valojen referenssiluku on 75.                  

Kolmen johdon liitoskohta auton omilta pitkiltä, toisessa päässä releessä

Rele ja siitä lähtevät johdot

TÄMMÖSTÄ!

                 

Sähkötekniikka

                             Sähkötekniikan perusteet

Muistiinpanoja;

Sähkön perusolemus:

Akku on tyhjänä varaukseton, mutta ladattaessa miinusnavalle syntyy negatiivisia ioneja ja plusnavalle positiivisia ioneja (”laturilla siirretään plusnavalta miinusnavalle elektroneja”)

Sähkölaitteet

-          Radio- cd- soitin

-          Bensamittari

-          Kojelaudanvalot

-          Sivupeilin säätö

-          Lämmityslaitteen puhallin

-          Tuulilasin pyyhkijät

-          Akku

-          Laturi

-          Starttimoottori

Ohjauslaitteet/tietokoneet

-          Raidetanko

-          Ohjausnivel

-          Hammastanko

-          Ristikkonivel

-          Ohjausakseli

-          Ratti

-          Navigaattori

-          Moottorin ohjaus

-          Ajotietokone

-          Gateway

-          ABS/ESB

Arviolta 80% merkkikorjaamoilla korjatuista vioista on sähkövikoja. Ajoneuvojen sähköjärjestelmät lisääntyvät jatkuvasti. Asiakkaat haluavat entistä monimutkaisempia ja hienompia  varusteita autoihinsa.

Suureet;

Suure	Yksikkö	Tunnus
Jännite	Voltti (V)	U
Viite	Ampeeri (A)	I
Resistanssi	Ohmi (Ω)	R

Jännite

Jännitteen tunnus on U ja yksikkö voltti V. Kuvaa kahden navan välistä elektronimäärän epätasapainoa. jännitteen suuruus kuvaa sitä potentiaalia, joka on mahdollista ottaa käyttöön kun virta alkaa kulkea.

Nimellisjännite

Kuvaa jännitettä, joka virtalähteestä on saatavilla ihanneolosuhteissa. ”Voitaisiin kuvitella standartiksi, on sovittu, että 12V akut valmistetaan määrätylle jännitteelle määrätyssä varaustilassa.”

Lähdejännite

Tarkoittaa kuormittamattoman jännitelähteen jännitettä. Kun kuormittamattomasta akusta mitataan jännitettä, jännitteen pitäisi olla yli 12,2 V ( huom. välittämättömästi latauksen jälkeen jännite on korkeampi 12,5 – 13,7V)

Napajännite

Tarkoittaa kuormitetun jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi akun lähdejännite on 12,3 volttia ja kun akkua kuormitetaan esimerkiksi takalasinlämmittimellä, napajännite putoaa 12 volttiin.

Jännitteen mittaaminen

Jännitemittaus tehdään aina rinnan kuluttajan tai jännitelähteen kanssa. Aluksi kytketään mittajohdot mittariin, musta johdin yleensä COM- liitäntään, jossa on jännitemittauksen symboli. Mittalaite asetetaan jännitemittausasentoon kiertämällä valitsin asentoon –V.

Virta (Current):

Sähkövirta on elektronien liikettä. Sähkövirta ei kulje, ennen kuin se on tehty mahdolliseksi kytkemällä piiriin virtalähteen molemmat navat ja muodostamalla johtimilla suljettu virtapiiri. Sähkövirran tunnus on I ja yksikkö A.

Tasavirta (Direct Current) merkitään symbolilla, jossa yläpuolella on yhtenäinen viiva ja alapuolella katkoviiva. Tasavirraksi kutsutaan sellaista virtaa, jonka napaisuus ei vaihdu, eli virta pysyy kokoajan samansuuntaisena.

Vaihtovirta (Alternating Current) on sähkövirtaa, jossa jännitteen napaisuus ja virran kulkusuunta vaihtuu, yleisin vaihtovirran/jännitteen muoto on sin-aallon mukainen.

Virran mittaaminen yleismittarilla

- Musta johdin kytketään yleismittarin COM-porttiin.

- Punainen johdin pistokkeeseen A max 10A

- Kytkin kohtaan A

- Mittalaite kytketään virtapiiriin sarjaan.

Resistanssi (Resistance)

Resistanssi on suure, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa sähkövirran kulkua. Tunnetuin resistanssia aiheuttava komponentti on vastus. Kun virtapiiriin lisätään vastauksia tai jokin virtapiiriin osista on esimerkiksi hapettunut, niin piirissä kulkeva sähkövirta pienenee. Samoin käy kun piiriin lisätään mikä tahansa sähköä kuluttava laite esimerkiksi sähkömoottori.

Resistanssin mittaus

- Musta johdin COM-porttiin

- Punainen johdin Ω- pistokkeeseen

- Kytkin kohtaan Ω

- Mittari kytketään rinnan mitattavan kohteen kanssa.

- Mitattava kohde pitää olla virraton.

Kytkentäkaaviot ja niiden lukeminen /Wiring diagrams

Kytkentäkaaviolla esitetään sähköjärjestelmän komponenttien kytkennät piirrosmuodossa. Yleensä auton kytkentäkaaviot jaetaan osa-alueittain esimerkiksi moottorinohjaus, jarrujärjestelmä, mukavuuslaitteet, mittaristo ja ajonesto.

Kytkentäkaavioiden yläreunassa on yleensä piirretty virtalukon napa 15 ja akun plus napa, joiden kautta virrat lähtevät kaikkiin auton toimilaitteisiin.

Napojen merkinnät

30=akun + napa

15=virtalukon sytytysvirtakytkimen napa

50=virtalukon käynnistysvirtakytkimen napa

Kytkentäkaavion alareunaan on merkitty akun miinusnapa

31=akun miinusnapa

Rele/Relay

Rele koostuu käämistä, rautasydämestä ja palautusjousella varustetusta ankkurista.  Kun käämi aktivoidaan ohjausvirtapiirin avulla, siihen muodostuu rautasydämeen sitoutuva magneettikenttä. Tällöin rautasydän muuttuu magneettiseksi ja alkaa vetää ankkuria puoleensa . Ankkurin tehtävänä on liikuttaa releen koskettimia. Releen rakenteesta riippuen tämä liike joka avaa tai sulkee koskettimet.

Ohmin laki

Ohmin laki kuvaa virran, jännitteen ja resistanssin keskinäistä riippuvuutta. Sen avulla voidaan selvittää virtapiirin suureita matemaattisesti. Ohmin laki auttaa myös ymmärtämään useita hyvinkin arkipäiväisiä sähkötekniikan ilmiöitä. Ohmin laki kirjoitetaan muotoon josta saadaan johdettua seuraavat kaavat

I=U/R
 U= R/I

Sähkötehon kaava

P=UI

U=P/I

I=P/U

Sähköteho kuvaa sekunnissa kulutettua tai tuotettua energiamäärää. Sähkötehon tunnus on P ja yksikkö on watti W. Watti on johdettu yksikkö energian yksiköstä joulesta, IW=1 J/s.

Sähköteho tulee usein vastaan kun puhutaan jonkin asteen sähkönkulutuksesta.

Esimerkkejä joidenkin laitteiden sähkötehoista

Auton ajovalopolttimo=55W

Jarruvalopolttimo=25W

Takalasinlämmitin=200W

Verkkovirtalaturit=600W

Auton parkkipolttimo=5W

Autonvahvistimet=800W

T1

Laske virtapiirin teho kun jännite on 12V ja virta 22,5 A.

V: P=? U=12V I= 22,5A

 P=UI

P=12V*22,5 A

p=270W

T2

1,1 KW sähkömoottori pyörii 200 A virralla, mikä jännite?

V: P/I  1100W / 200 A = 5,5 V

T3

Virtapiiriin virta on 21 A, jännite on 12 V, mikä on resistanssi?

V: R=U/I=12V/ 21A= 0,57Ω

T4

Laturilta mitataan 52 A virta, latausjännite on 14,3 V, mikä on latausvirtapiirin resistanssi?

V: R= 14,3 V/ 52A= 0,275Ω

T5

Takalasinlämmittimen teho on 240 W, lämmittimeltä mitattu jännite on 12 V, mikä on virtapiirin resistanssi?

V: I=P/U=240W/12V=20A

R=U/I=12V/20A=0,6Ω

T6

Generaattorin maksimi teho on 3kW, virtapiiriin resistanssi 3 ohmia, jännite 12V, mikä on virta?

V: I=? R=3 Ω U=12V

I= U/R

I=12V/3 Ω

I=4A

Sarjaan kytketyt resistanssit

Korkeimman vastuksen aiheuttama tipahdus jännitteessä on suurempi.

Sarjakytkennässä osajännitteiden summa on sama kuin virtapiiriin kohdistettu jännite:

U = U1 + U2+ … Ux

Sarjakytkennässä kokonaisvastus on yhtä suuri kuin yksittäisvastuksien summa. R=R1+R2

Jos suljetussa virtapiirissä on kaksi rinnankytkettyä kuluttajaa, kumpaankin vastukseen kohdistuu sama jännite. Kulkevien osasiirtojen välinen ero määräytyy niiden vastusarvojen mukaisesti. Suuremman vastuksen lävitse kulkee pienempi virta. Osasiirtojen summa-arvio ilmoittaa kokonaisvirran. Kokonaisvastus on pienempi kuin pienin osavastus. Kokonaisvastus ja jännite määräävät virran.